Oli taas hieman inspiraatiota ja pari tuntia luppoaikaa. Käväisin tonkimassa puuosaston roskiksista kalikoita ja sahailin harjoitustyönä pari pientä kampaa. Sitten alkoi tehdä mieli peiliä, joten tein semmoisenkin.
 |
| Kampa ja peili. Voisikohan nämä jotenkin yhdistää? |
Kampa on yksinkertaisesti vain sahattu ja hiottu (vinoon! Onpahan tätäkin hyvä harjoitella). Peilin puiseen kehikkoon on koverrettu kuparinpalalle sopiva syvennys. Puu on käsitelty samalla lakkapetsillä kuin viikinkiarkkuni ja sen kädensijassa on reikä ripustusnyöriä varten. Mittaan sahattu kuparilevy on lakattu hapettumisen ehkäisemiseksi ja kiinnitetty aihioon modernisti epoksilla. Ennen muinoin olisi kiinnittämiseen voitu käyttää esimerkiksi jotain pikiseosta tai tököttiä (koivutervaa). Muinaisia sormenjälkien ehkäisymenetelmiä en valitettavasti tunne. Jos olisin halunnut hienostella olisin voinut hopeoida kuparilevyn. Ehkä sitten ensi kerralla.
Tein peilin itselleni enemmänkin koristeeksi/lavasteeksi, torjumaan "pahaa silmää", mutta minua ilahduttaa aivan suunnattomasti kun peili toimii ihan oikeasti, joskin hieman sumeasti.
 |
| Moderni "kuva peilin kautta" poseeraus |
Nyt minä voin ruveta turhamaiseksi keskiaikaprinsessaksi. Tulin nimittäin sahanneeksi itselleni pikkukruunun samalla kun sahasin peiliä...
 |
| Ilmeellä! |
 |
| Sopii vaikka arkitiaraksi! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti