Villan värjäystä raparperilla

Myös solki on itse taottu.

Huovutin viime kevättalvella itselleni keskiaikatyylisen häntähupun elävöitystapahtumaa varten. S'oli lämmin mutta ruma. Harmaa oli ainoa väri joka kaapissa sattui olemaan joten sillä mentiin. Nyt syksyllä sain aikaiseksi tehdä raparperivärjäyskokeilun valmiiseen huopaan. Kävin riipimässä raparperipensaasta viimeiset vihreät lehdet ja silppusin ne kattilaan. Pataan mahtui arviolta 6-7 todella isoa raparperinlehteä. Varsista tehtiin piirakkaa.

Keittelin raparpereja siten, että annoin lämpötilan nousta juuri ja juuri päälle 80 asteen ja pidin lämmön tasaisena tunnin ajan. Jätin liemen jäähtymään ja toistin saman lämmitysprosessin kolmena päivänä. Liemi hautui itsekseen melkoiseksi mössöksi. Neljäntenä päivänä siivilöin liemestä raparperimössön irti parhaani mukaan (menevät aika tahmeaksi kiisseliksi) ja lisäsin etukäteen kastelemani häntähupun pataan.

Huppu keittyy

Jatkoin liemen keittelyä ja hauduttamista toiset kolme päivää, eli nostin padan lämpötilan n. 85-90 asteeseen tunniksi ja annoin jäähtyä aina seuraavaan päivään. Kääntelin huppua varovasti aina keittämisen aikana jotta väri levittyisi jotakuinkin tasaisesti. Liikaa kääntelyä kannattaa vältellä ettei villa ala kutistumaan hankauksessa. Vielä tarkempi saa olla jos värjää irtovillaa, valmiin huovan kanssa ei tarvinnut olla ihan niin hellä. Neljäntenä päivänä nostin hupun pois liemestä ja huuhtelin huolellisesti. Lopputulos oli kaunis harmajan vihreä. Värin sävyyn vaikutti villan harmaa pohjaväri, mutta nyt häntähuppu on paljon pirtsakamman oloinen kuin pelkkänä harmaana myttynä.

Ruma kuva on ruma, mutta värisävy aika aito

Raparperivärjäys on siitä kiitollista että siihen ei tarvitse lainkaan puretusaineita sillä raparperin sisältämä oksaalihappo toimii itsessään puretusaineena. Värjäyksessä käyttämäni rautapata myös tummentaa värisävyjä, tästä minulla on kokemusta kun värjäilin muutama vuosi sitten valkoisia villalankoja samalla tekniikalla mutta eri kattiloissa. Rautakattilassa värjättyihin lankoihin tuli tummempi harmajanvihreä sävy kuin teräskattilassa värjättyihin. Ero ei ollut huomattava, mutta sen näki kyllä paljaalla silmällä.