Tämän kesän viimeiset muinaismarkkinat olivat männäviikonloppuna
Rosalan viikinkikylässä. Meitä suosivat sekä aurinkoiset kelit että runsaat matkailijalaumat. Miljöö on mitä mainioin viikinkipidoille sillä Rosalassa on useita ajanmukaisia rakennuksia. Varsinkin päätalo on erinomaisen tilava ja tunnelmallinen.
|
Pitkätalo koko seinän kattavine majoitustiloineen |
Pohjoisesta saapunut soturiväki,
Odin's Guard, oli majoitettu kätevästi
Idänkävijäin taloon mäen laelle jotta rauhallisempi markkinaväki saisi olla
rauhassa ilman pelkoa hurjistuneiden taistelijoiden tielle
joutumisesta.
|
Idänkävijäin talo mäen päällä |
Mäeltä löytyi myös pieni kappeli erittäin larpahtavine alttarimaalauksineen. Ymmärsin, että kappeli on vihitty käyttöönsä ihan oikean papin toimesta.
|
Kappeli sisältä |
|
Kappeli ulkoa. Kuvan tielle sattui joku viikinkimuija. |
|
Pitkätalon pihalta |
Riita kinkusta
Markkinapäivän ohjelma oikein rävähti käyntiin, kun kaksi ehtoisaa emäntää päätyivät riitelemään kadonneen kinkun kohtalosta, ja riita karkasi vähän käsistä:
|
"Sinun koirasi vei kinkun, piika näki!" |
|
"Älä sinä minun vaimoani väitä valehtelijaksi!" |
|
"Minä sinut opetan tavoille, varas!" |
|
"Ärrärr!" |
Tässä kohtaa isännät hakivat jo apujoukkoja ja lopuksi riita kinkusta päätyi haarniskoitujen viikinkien taistelukentälle asti. Ja raajoja irtoili:
|
"Aijaijai, voivoi, henkikultani!" |
Riita oli juuri saatu ratkaisupisteeseen, vain kovimmat urhot olivat enää tolpillaan kun emäntä pelmahti paikalle...
|
"Tuota... se kinkku löytyikin aitasta. Otatteko simaa?" |
Ja niin päättyi suuri kinkkutaistelu. Ja alkoi käsityökilpailu.
Kisassa oli mukana monenlaista upeaa taitajaa. Kuvassa näkyvät mm. viikinkikypärä valettuine pronssikoristeineen, kaiverrettu puuastia, ihanat neulakinnassukat, taotut keihäänkärjet, lampaanluinen haarukka, pronssispiraalikoristeluja tarkkoine dokumentaatioineen ja opaskartta mainion viikinkigrillin luokse. Osallistuin kisaan omalla pronssisella
BersErkilläni.
|
Kisatyöt esillä. Grilli ei mahtunut pöydälle. |
Lähdin kisaan mukaan voittaakseni, ja mitenkäs siinä kävikään? No pääpalkinto rapsahti. Tuomaristo totesi työn olleen huoliteltu, dokumentoinnin olleen kohdallaan ja teoksesta löytyi myös huumoria. Lisäksi tuote poikkesi juuri sopivasti tavanomaisista viikinkituotteista herättääkseen huomiota. Ne olivat varmaankin ne BersErkin karsastavat silmät...
|
Pääpalkintona Torkelin tekemät lautanen ja lusikka |
Palkinto meni kyllä aivan oikeaan kohteeseen sillä minulla olikin akuutti lautasvaje. Keitto ei tahtonut oikein pysyä matalalla lautasellani. Tässä kupissa pysyy!
|
Voittajan on helppo irvistellä BersErkin tavoin! |
Yläkuvassa näkyy myös hieman paremmin tuo aiemmin tehty Herjolfsnes-mekko joka ei ole ollenkaan niin iso enää siinä vaiheessa kun sen alla on kaksi alusmekkoa. Illalla oli jo aika vilpoinen ja tämä villamekko pelasti paleltumiselta. Kuvan otti Timo, kiitos hänelle!
Sitten syötiin, nautittiin viihteestä ja vietettiin iloisia viikinkimarkkinoita!
|
Yllin kyllin kaikkea! |
|
Kiertelevän ketun Nana ja kumppanit töötillä |
|
Oma kaulakettuni löysi seuraa naapurikojusta |
Rosala tarjosi oikein mukavan kesäviikonlopun hyvässä seurassa. Ehdottomasti käymisen arvoinen tapahtuma vaikka kuinka väsyttäisi jälkeenpäin. Kotiinpäin vievää lossia odotellessa oli hyvä kellahtaa päivänokosille auringonpaisteeseen. Kiitos kaikille osallistujille. Erityiskiitos Nauravan Hirven sepälle hienoista synttärilahjapinseteistä - kohta minulla ei ole enää kulmakarvoja.
|
Vikings on the rocks |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti