sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Ensimmäinen empirepukuni


Todella omituinen olo. Koulu on kesälomilla ja mikään deadline ei kummittele missään. Tyhjää viikonloppua täyttääkseni tein loppuun koko talven mielessäni kummitelleen empire-pukuprojektini.

Reconstructing History-firman järjestämän kaavoitusfiaskon jälkeen aloin kaivella parempia referenssejä, ja löysinkin pari loistavaa blogia missä empire-pukuja käsitellään hyvin kattavasti. Henkilökohtaiseksi suosikikseni nousi The Hungarican Chick, jonka tarjoamia tarkkoja ohjeita mukaillen rakensin tämän empiremekon. Kannattaa ehdottomasti tutustua, kyseisessä blogissa on jopa video-ohjeistusta aiheesta!

Projekti on odotellut pitkin talvea sitä hetkeä kun saisin aloittamani empire-korsetin valmiiksi jotta saisin päällysmekon sovitettua korsetin muotoihin. Valitettavasti korsetti-inspiraatio on ollut melko vähäistä materiaaliongelmien takia. Valmiiksi kaavoitettu, sovitettu ja koekasattu empire-korsettini odottelee yhä niitä kevyitä luita joita tarvitaan tukemaan korsetin muotoja. Kaipaisin tueksi rottinkia, mutta en viitsisi millään ostaa kallista rottinkipakettia vain parin metrin tähden. Enkä aio sortua rigileneen!

Kyllästyin kuitenkin odottelemaan sopivien luiden ilmestymistä sillä Hungarican Chick neuvoo, että tällainen "essumekko" ei oikeastaan tarvitse alleen korsettia, varsinkaan jos kantaja sattuu olemaan luonnostaan pienipovinen. Empire-aikakauteen kuuluvan korkeapovisen silhuetin saa aikaan yläosan "läppien" kireyttä säätelemällä.

Yläosa on täysvuoritettu
Mekon teko on lähestulkoon idioottivarmaa, ainoa tarkkuutta vaativa osuus on yläosan saaminen istuvaksi. Tein muistaakseni 2-3 sovitusversiota yläosasta ja hihoista ennen kuin olin tyytyväinen. Varsinaisena materiaalina käytin puuvillasifonkia Eurokankaan alelaarista, vuorikankaana vanhaa ja todella tiheää lakanakangasta. Leikkasin yläosan kaikki kappaleet täysvinoon, vaikka periaatteessa vain takakappaleen täysvinoon leikkaaminen olisi tarpeen. Myötäileepähän sitten yläosa kantajaansa enemmän. Jotenkin onnistuin töppäämään vuorittamisessa, sillä vuori- ja päällikankaan palaset eivät oikein sopineet yhteen kun aloin istuttaa hihoja paikoilleen ja jouduin tikkaamaan vuorin kiinni käsin, mutta lopputulos on silti aika siisti näin ensikertalaiselta. Varmaankin kangas hieman venähti juuri sen täysvinouden takia.  Mutta vaikeuksien kautta voittoon, ja ensi kerralla osaan jo paremmin!

 
Valmis mekko poseeraa itsekseen
Varsinaista empire-alusmekkoa minulla ei ole, mutta kaapista sattui löytymään sovitustarkoitukseen juuri passeli Amerikan sisällissotien aikaiseen mekkoon sopiva alushame (Simplicity-kaavoilla).

Tällainen siitä sitten tuli.

Edestä...
... ja takaa.
Oikein soma, vaikka vielä olisi parantamisen varaa. En ole itse täysin tyytyväinen hihojen istutukseen, hiha-aukot olisivat voineet olla vielä pienemmät ja hihojen puhvi maltillisempi. Toisaalta pahempi  puoliskoni totesi että mekko näyttää muodikkaalta maksi-mekolta.

Kieltämättä, puku on sen verran diskreetti että voisi oikein hyvin käydä ihanasta kesämekosta myös nykypäivänä!

5 kommenttia:

  1. Wow! This is beautiful! Thanks for the mention. ;)

    VastaaPoista
  2. Jane Arnoldin kirjoja löytyy joistain kirjastoissa ja niissä on aika hyviä kaavoja, joiden ainoa ongelma on, että ne pitää suurentaa ja muuttaa oman kokoisekseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arnold onkin hämärästi tuttu nimi, kiitos muistutuksesta! Itse aloitan mieluiten puhtaalta pöydältä pelkkiä kuvalähteitä käyttäen koska joudun pienen kokoni takia muuttamaan kaavojen kokoja ja mittasuhteita muutenkin. Tuntui jotenkin helpommalta vain kaavoittaa puku suoraan itsensä päälle.

      Poista
  3. Wau. Aika mielettömän hieno. Mä en ikinä jaksais vääntää tommosia mekkoja, enkä varmaan juuri edes käyttäisi niitä, vaikka oishan ne ihania. Ja todellakin, ihan muotimekko. Hienompi, kun mitkään maksimekot!

    VastaaPoista