lauantai 17. maaliskuuta 2012

Hopeoinnin kokeiluja

Tutustuttiin taannoisella korukurssilla hopeoinnin perusteisiin. Hopeointi perustuu sähkövirtaan (elektrolyysiin) joka siirtää välittäjäaineeseen upotettujen kappaleiden hopeamolekyylejä esineestä toiseen.

Ensin puhdistettiin hopeoitavan esineen pinta rasvasta pesuaineen ja ultraäänipesulaitteen avulla. Kyseessä ollut koru on saatu äidiltäni ja on arviolta 50-60 vuotta vanha, voi olla vanhempikin. Korun alkuperästä ei ole mitään tietoa, mutta korumestari oli sitä mieltä että kyseessä on valettu koru, todennäköisemmin jonkinlaista pronssiseosta. Ulkomainen, kenties turkkilainen tai muu etelänmaalainen matkamuistokoru, mutta leimoja korusta ei löytynyt ja korun neula oli jossain vaiheessa vaihdettu uudempaan pianolankaan (neula ei hopeoitunut). Asiasta jotain tietävät varmaan voivat tätä valaista.

Filigraanikoristeinen korusolki pesun jälkeen.
Hopeointi tapahtui matalaa sähkövirtaa käyttäen. Hopeanpalanen, josta hopeapartikkelit siirtyvät koruun, liitettiin plusnapaan ja hopeoitava koru miinusnapaan. Hopeointiliemeksi riittäisi esimerkiksi merisuolavesi ja 1,5 V paristo, joskin hopeointi sillä menetelmällä voi kestää pienen tovin (edit: Hähää, eipä riitäkkään, huijasin! Merisuolavesi ei todellakaan auta hopeoinnissa, vaan liemessä pitää olla vähintään 2% hopeaa jo sellaisenaan. Koululla käyttävät syanidiseoksia. Pahoittelen, sekoitin reseptin hopeanpuhdistusliemeen...)

Hopeointikokeilu käynnissä jämäpaloilla
Korun hopeointi kesti vajaat 10 minuuttia ja onnistui suhteellisen hyvin. Vain yksi korun koristekiekura jäi vähän vajaaksi hopeasta, koska siihen oli puhdistuksesta huolimatta jäänyt hapettumaa tai jonkinlaista roskaa väliin.

Hohtava hopeakoruni!
Esittelen vielä tämän kurssin viimeisen loppupläjäykseni. En oikein päässyt tutustumaan kiven istutukseen kun olivat nuo timantit sen verran kalliita. Sen sijaan nappasin hyötykäyttöön viisaudenhampaani joka oli ollut säilössä useamman vuoden ajan. Sahasin ja taittelin hopeasta liljankukkaa muistuttavan istutuspesän johon hammas kävi kuin valettu. Hammas kiinnitettiin pesäänsä epoksilla! Tämä on sitten hyvin henkilökohtainen koru, onhan siihen osatkin kasvatettu itse.

Korun nimi on "Hammas Puhkeaa".

2 kommenttia:

  1. Aika kauniin värinen tuo koru, jopa ennen hopeointia!

    VastaaPoista
  2. Melkoisen perinpohjaista dokumentointia täällä! Lukija arvostaa.

    VastaaPoista