perjantai 14. marraskuuta 2014

Väliaikaviihde

Seurailen muutamia vintagehenkisiä blogeja aikani kuluksi. Yksi lemppareistani on 80-luvun muistoja blogaillut Pupuleipomo, joka inspiroi minut kaivelemaan oman tietokoneeni syövereistä muutamia hassunhauskoja vintage-mainoksia joita olen tallentanut ties mitä käyttöä varten.

Seuraavaa käsityöpäivitystä odotellessa voitte hihitellä näille aikansa helmille:


Siemenluettelon mainos. Tässä on sitä jotakin

Oi Janie, tällä tavalla maitoa kuuluu tarjoilla!
Ilmeisesti jonkinsorttinen kahvimainos tämä...?
 Kotiväkivallalla mainostaminen tuskin olisi kovin in enää 2010-luvulla. Kunhan huomautan.

Hyvä yritys, pojat...
 Tiedättekös, että sota-aikoina Neuvostoliitto pudotti lentokoneista erilaisia lentolehtisiä joiden tarkoitus oli kannustaa rintamasotamiehiä antautumaan Neuvostoarmeijalle.


Sähkökorsetti kuulostaa todella turvalliselta!
Sähkökorsetti lupaa parantaa heikon selän. Mahtaako olla ihan verkkovirtaan kytkettävissä tämä vaatekappale, ja mitenkähän on maadoitusten laita. Tulee ihan mieleen tämä nykyajan laihdutuskeksintö, Sauna Belt eli lämpövyö mikä poltta kaloreita vain vyötärön kohdalta

Tällä revolverilla ampuu mörön kuin mörön. Turvallisia unia, Pikku-Maikki!


Joukkomurha lienee sisällöltään sitä itteään, elikkäs DDT:tä. Äitikultani muisteli, että heillä oli lapsuuskodissaan kasvimaan vieressä vanha nailonsukka (pirkkaniksit...) jossa oli kyseistä ainetta. Sitä sitten lapset kävivät aina tupsauttamassa myrkkyä vihannesmaalle tuholaisia torjumaan.

Miten olis? Tästä ensi vapuksi poliittisesti epäkorrekti naamari, eli musta sukka pään yli. Ei julmettu!
 
Entäpäs nämä ihanat sukupuolistereotypiat? Voi meitä Pieniä Hentoja Naisparkoja, kun olemme hirmuisen suloisia, heikkoja ja hentoja ja tarvitsemme Voimakkaan Miehen apua selvitäksemme elämästä!  Nimimerkillä "Mitä hittoa minä juuri luin?"


Jokseenkin hellyyttävä viiskytluvun vitamiinimainos: Mitä kovemmin vaimo työskentelee sitä suloisemmalta hän näyttää. Oliskohan noin? Otetaas kertauksen vuoksi tähän kuva, miltä näyttää kovasti työskennellyt vaimo:

S'olis varmaan vitamiinin paikka


Tottakai naisten kuuluu pelätä jyrsijöitä!
 En kyllä suoranaisesti muista hiiriä pelänneeni. Meillä oli joskus jyrsijöitä lemmikkinä. Nykyään meillä on  metsähiiri kellarissa, oravalauma ullakolla ja pari täysin hyödytöntä kissaa. 


"Tarkoitatko, että nainen pystyy avaamaan sen?!"

Vink vink... Joulu tulee
Mieluummin toalettipaperia kuin sanomalehteä.

Ennen oli pullaakin vähemmän.
 

Äiti, miksi stressaat? Ota kylpy uuden Ivory-saippuan kanssa!
 Ei sitten isi viittis mennä auttamaan niissä kotitöissä mitkä äitiparkaa ressaavat...

Voi vitsi, vihanneksia purkissa! Jumankekka!
Ihan tosi hei, katsokaa ton pojan ilmettä. Koska oletta viimeksi nähneet lapsen noin innoissaan vihannesmehulasillisesta? Alkaa itsekin tehdä mieli porkkanamehua.

Alkuperäinen playboy ;D
Mitä?
Viimeinen kuva ei liene mainos vaan lehden kansikuva. Siinä vain oli sitä jotakin mikä sai allekirjoittaneen pysähtymään hetkeksi. Ja siipan kakomaan kauhusta.

Että näihin tunnelmiin!

lauantai 8. marraskuuta 2014

Puhdetöitä ja hupihopeaa


Vaikka kovasti harmittelenkin etten muka ennätä tehdä tarpeeksi käsitöitä niin eihän se paikkaansa pidä. Koko ajan on kymmenen hommaa kesken. Alla pari syksyn mittaan valmistunutta puhdetyötä:



Päällystin uudestaan nätin antiikkituolin istuimen. Tämä on tietokonetuolinani joten pehmuste oli päivittäisessä käytössä vähän kulahtanut. Eurokankaasta löytyi hassunhauska naamakangas.

Kansalaisopiston entisöintikurssilla on myös hinkattu rutosti.


Isäni tekemä visakoivujakkara oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Muutoin tukevasta tuolista olivat lakkaukset kellastuneet, krakeloituneet ja lohkeilleet aika pahasti, joten rapsutin jakkaran pinnasta kaikki pintakäsittelyt pois, hioin pinnat 180-vahvuisella hiekkapaperilla ja vedin pintaan puunsuoja-aineet mitkä oli tarkoitettu keittiötasojen käsittelyyn. Tästä tulee pikkuriikkinen sohvapöytä mille saa juuri sopivasti mahtumaan yhden teekupin ja voileivän!

Paperikuu. Oikeasti vaneria

Paperikuu! Tein tämän valokuvausrekvisiitaksi ihan vaan huvin vuoksi. Varastosta löytyi paksua vesivaneria mikä ei lähde vääntämään. Sahasin kuvion sähkösahalla, hioin, pakkeloin, ruuvasin kiinnikekohdat, maalasin, hioin, pakkeloin, maalasin ja ripustin seinälle. Meinasin laittaa tämän sängynpäädyksi mutta oli hippasen liian iso siihen. Roikkukoon nyt siinä tuvan pitkällä seinällä toistaiseksi. Kuu-ukko voisi vielä huulipunaa kaivata.


Sit kaupan päälle pari huvikseen tehtyä hopeajutskaa:

No-toro

Hopeinen äiti & lapsi -korupari, mallia Totoro. Menivät ystäväperheeseen


Ja jos saa ihan vähäsen innostua jo joulusta (enää 46 päivää), hopeinen nukkekodin joulukuusen latvatähti!



perjantai 31. lokakuuta 2014

Sorminäppäryysharjoitus


Harjoitelma, flyygeli mittakaavaan 1:144. Pääasiallinen materiaali: pahvi. Pianon kielet 0,1 mm kuparilankaa. Ei valitettavasti soi.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Talon frouva

Mikä on, kun ei blogi päivity? Mitä tekee käsityöläinen? No käsityöläinen rakentaa omaa talvipesää pitkin syyskesää ja nauttii viimeisistä kauniista syyskeleistä.

Juhannuspioni
Ts. talo, piha ja puutarhanhoito ovat vaatineet viime kuukausina liki kaiken huomioni. Annoin pihan kasvaa villinä ja vapaana ihan vaan jotta näkisin mitä kaikkea sinne on edellisten asukkaiden aikana istutettu. Yllätyin monta kertaa iloisesti:

Kesän kukkaloistoa kauneimmillaan

 Kasvintunnistuksen lisäksi olen nauttinut oman pihan tuottamasta sadosta.

Oma pumpkin
Kurpitsat kasvatin hellyydellä viime vuonna lahjaksi saamani kurpitsan siemenistä. Elopainoa saaliilla oli 3,2 kiloa. Ensi vuonna pyritään ainakin viisikiloiseen.

Vanha, läpeensä laho omenapuu jaksoi kaikesta resuisuudestaan huolimatta tuottaa mielettömän runsaan sadon. Arvioitiin kaveriporukalla että lajike voisi olla Åkerö. Puun istutusaikakausi ja maku täsmäisivät. Hyvää talousomenaa josta tulee erinomaista hilloa.

Pihasta sai ämpäritolkulla herkkuja. Pihlajanmarjat keitin omppujen kanssa sekä mehuksi että hilloiksi. Kurpitsakorissa ovat myös vielä hieman raa'at tomaatit jotka sittemmin ovat kypsyneet sisätiloissa mehukkaiksi. Kyllä oman maan tomaateissa on vaan erilainen maku kuin kaupallisesti kasvatetuissa. Onneksi en laske kilohintaa näille, sillä kaikkien vesimaksujen, lannotteiden ja multakuormien jälkeen tulisi persnettoa varmaan satasen per tomaatti.

Syksyn satoa. Tänä vuonna tuli hillottua ja säilöttyä paljon


Tällä haavaa meillä on kaksi pakastinta aivan piukassa omena- ja kurpitsatuotteita. Kyl nyt kelpaa.

Suppilovahverot kuivamassa
Tänä syksynä pääsin opiskelemaan myös suomalaisia sieniä ensimmäistä kertaa käytännössä kun ystävä vei minut yllättäen sieniretkelle. Saaliina oli ämpärillinen suppilovahveroita, pari myöhäistä tattia sekä herkullisia vaaleaorakkaita. Vahverot kuivasin takan päällä yön yli.

Sitten on näitä puutarhanperustushommia mitkä on kuulemma hyvä tehdä jo syksyllä että maaperä ehtii tasoittua kevään istutuskauteen mennessä. Allekirjoittanut teki työtä käskettyä ja rullasi pihan rumistuksena olleet jäätävän kokoiset kivet ensi kesän kukkapenkkiä reunustamaan. Pari pienempää murikkaa nousivat kätevästi nokkakärryillä, mutta kolmannen järkäleen kanssa piti olla jo luova.

Jaksaa jaksaa!
Kampesin kiven ylös montustaan vipuvoimalla ja vierittelin sitä pihan poikki välillä rautakangella ja välillä jaloilla potkien. Ammattivinkkinä sanottakoon että tätä hommaa ei sitten pidä tehdä ilman kärkivahvistettuja turvakenkiä jos haluaa pitää varpaansa ehjinä (minulla sellaiset olikin).

Kokovartalotreeni

Lepotauot ovat tärkeitä treenatessakin

Valmis.

Ensi kesänä tässä penkissä kasvaa jotain eeppistä. Puutarhayö jatkuu vielä haravahommilla ja kompostin tyhjentämisellä, pihalta löytyi nimittäin 30 vuotta vanha komposti mistä löytyy kaikkea aina tupakantumpeista kengänpohjiin ja hygieniavälineisiin. Jopa entisen omistajan koiravainaa on tullut pihahommissa vastaan.



Ja omasta tuvasta löytyy kaikenlaista pikkupuuhaa vielä pitkälle syksyyn. Melko kaukana on se haavekuva siitä hehkeästä kodinhengettärestä jollaiseksi olin aina halunnut

Kuva melkein liittyy

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Taavetti & minä

Kuralan kylämäellä, Iso-Kohmon tallista löytyy Taavetti, David Brown, vuosimallia 1956. Täysin toimintakuntoinen traktori käy erinomaisena valokuvataustana kun muotitietoinen ja tyylikäs navettapiika haluaa esitellä uusia hienoja työhaalareitaan!


Kaavat oli Omasta Päästä vanhojen farkkujeni malliin tehtynä.

Napitkin ovat itse tekemäni, lasitettua keramiikkaa vuosien takaa. Olipa hyvä että tuli silloin tehtyä varastoonkin niitä.



Paita ja huivi ovat kirppislöytöjä ja punaista vyötä muistan käyttäneeni jo ala-asteella. Vielä mahtui!

Vauhdin hurmaa!

Oi Taavetti, mitä seikkailuja yhdessä koemmekaan...

Valokuvaajana toimi erinomaisen lahjakas hovikuvaajani, Ami Koiranen. Suuret kiitokset hänelle.

maanantai 11. elokuuta 2014

Ihan pikkasen työkaluja

Tuli yllättävä tarve ruuvimeisselille, sitten se piti tehdä.

Ekaksi sorvasin kahvan. Koska minulla ei ole oikeaa sorvia piti vähän viritellä Dremeliä.

Sorvasin röyhkeästi vain viilaa käyttäen



Tuli aika hyvä.  Sahasin ruuvarin pään oikean mittaiseksi ja siirryin pystyporakoneelle rei'ittämään siihen sopivan kolon terää varten


Sit piti ruveta miettimään että talttapäinen vai ristipäinen terä. Pohdinta päättyi ristipäiseen. Miten tylsää tämä elämä olisikaan jos ei olisi yhtään haasteita.  Materiaaliksi valikoitui 0,8 mm hopealanka, koska sitä minulla sattui juuri olemaan. 

Suuntaa-antavat hahlot

Sahasin langan päähän pienen ristin suuntaa antamaan, ja käytin terän tekemiseen hienointa viilaani. Täytyy myöntää, että meinasi näkökyky loppua kesken. Tarkkaa, tarkkaa!



Lopuksi yhdistin hopeaterän sorvattuun kädensijaan. Huh! Mittaa tällä lelulla on kokonaiset 1,8 cm. Hopealeimaa en lähtenyt tähän iskemään sattuneesta syystä.

Ruuvari kaikessa komeudessaan.
Ja kun oli ruuvari tehty niin sittenhän piti tehdä koko työkalusetti. Skaala on 1:18.

Saha, sorkkarauta, vasara, risti- ja talttapääruuvimeisselit, taltta sekä kulmamitta.

Ja löytyyhän tuolta varastoista vähän isompaankin mittakaavaan tehty työkalusetti "ammattimiehelle". Mittakaavassa 1:12


Settiin kuuluu pieni alkupääomakin ;)
 Terveisin työkalumaakari Rutanen