Talon frouva

Mikä on, kun ei blogi päivity? Mitä tekee käsityöläinen? No käsityöläinen rakentaa omaa talvipesää pitkin syyskesää ja nauttii viimeisistä kauniista syyskeleistä.

Juhannuspioni

Ts. talo, piha ja puutarhanhoito ovat vaatineet viime kuukausina liki kaiken huomioni. Annoin pihan kasvaa villinä ja vapaana ihan vaan jotta näkisin mitä kaikkea sinne on edellisten asukkaiden aikana istutettu. Yllätyin monta kertaa iloisesti:

Kesän kukkaloistoa kauneimmillaan

 Kasvintunnistuksen lisäksi olen nauttinut oman pihan tuottamasta sadosta.

Oma pumpkin

Kurpitsat kasvatin hellyydellä viime vuonna lahjaksi saamani kurpitsan siemenistä. Elopainoa saaliilla oli 3,2 kiloa. Ensi vuonna pyritään ainakin viisikiloiseen.

Vanha, läpeensä laho omenapuu jaksoi kaikesta resuisuudestaan huolimatta tuottaa mielettömän runsaan sadon. Arvioitiin kaveriporukalla että lajike voisi olla Åkerö. Puun istutusaikakausi ja maku täsmäisivät. Hyvää talousomenaa josta tulee erinomaista hilloa.

Pihasta sai ämpäritolkulla herkkuja. Pihlajanmarjat keitin omppujen kanssa sekä mehuksi että hilloiksi. Kurpitsakorissa ovat myös vielä hieman raa'at tomaatit jotka sittemmin ovat kypsyneet sisätiloissa mehukkaiksi. Kyllä oman maan tomaateissa on vaan erilainen maku kuin kaupallisesti kasvatetuissa. Onneksi en laske kilohintaa näille, sillä kaikkien vesimaksujen, lannotteiden ja multakuormien jälkeen tulisi persnettoa varmaan satasen per tomaatti.

Syksyn satoa. Tänä vuonna tuli hillottua ja säilöttyä paljon

Tällä haavaa meillä on kaksi pakastinta aivan piukassa omena- ja kurpitsatuotteita. Kyl nyt kelpaa.

Suppilovahverot kuivamassa

Tänä syksynä pääsin opiskelemaan myös suomalaisia sieniä ensimmäistä kertaa käytännössä kun ystävä vei minut yllättäen sieniretkelle. Saaliina oli ämpärillinen suppilovahveroita, pari myöhäistä tattia sekä herkullisia vaaleaorakkaita. Vahverot kuivasin takan päällä yön yli.

Sitten on näitä puutarhanperustushommia mitkä on kuulemma hyvä tehdä jo syksyllä että maaperä ehtii tasoittua kevään istutuskauteen mennessä. Allekirjoittanut teki työtä käskettyä ja rullasi pihan rumistuksena olleet jäätävän kokoiset kivet ensi kesän kukkapenkkiä reunustamaan. Pari pienempää murikkaa nousivat kätevästi nokkakärryillä, mutta kolmannen järkäleen kanssa piti olla jo luova.

Jaksaa jaksaa!

Kampesin kiven ylös montustaan vipuvoimalla ja vierittelin sitä pihan poikki välillä rautakangella ja välillä jaloilla potkien. Ammattivinkkinä sanottakoon että tätä hommaa ei sitten pidä tehdä ilman kärkivahvistettuja turvakenkiä jos haluaa pitää varpaansa ehjinä (minulla sellaiset olikin).

Kokovartalotreeni

Lepotauot ovat tärkeitä treenatessakin

Valmis.

Ensi kesänä tässä penkissä kasvaa jotain eeppistä. Puutarhayö jatkuu vielä haravahommilla ja kompostin tyhjentämisellä, pihalta löytyi nimittäin 30 vuotta vanha komposti mistä löytyy kaikkea aina tupakantumpeista kengänpohjiin ja hygieniavälineisiin. Jopa entisen omistajan koiravainaa on tullut pihahommissa vastaan.

Ja omasta tuvasta löytyy kaikenlaista pikkupuuhaa vielä pitkälle syksyyn. Melko kaukana on se haavekuva siitä hehkeästä kodinhengettärestä jollaiseksi olin aina halunnut

Kuva melkein liittyy