Haluaisin kertoa teille pienen tarinan henkilöstä joka on vaikuttanut elämääni melkoisesti. Hänen tarinansa on yhtä aikaa traaginen, koominen ja koskettava.
Mahlun Maapallopatsas |
Matti ja Mahlun Maapallopatsas
Saarijärven Mahlulla kulkiessa voi tien laidassa nähdä
valtavan patsaan jonka jalusta on katettu suurilla
kuparisilla "laintauluilla". Se on betoninen kunnianosoitus sekä
Jumalalle että sen rakentaneelle miehelle, Matti Rutaselle.
Matti Rutanen, eli Rutas-Matti syntyi Hankasalmella
22.2.1888. Kotoaan hän lähti 12-vuotiaana leskeksi jääneen isän mentyä uusiin naimisiin. Hänen nuoruudestaan ei
tiedetä paljoa, mutta hänen arvellaan olleen mm. Jyväskylässä
Mataraisen asepajalla asesepän opissa 1910-luvulla.
Kansalaissodan syttyessä
hänet värvättiin valkoisen puolelle. Rutas-Matti oli mukana Tampereen
valtauksessa keväällä 1918 jossa hän
jäi kahden rintaman välille. Hän rukoili tulitaisteluiden keskellä
Jumalalta pelastusta luvaten ajaa tämän asiaa jos selviäisi
hengissä. Kuin ihmeen kaupalla Rutas-Matti selvisi sodasta
vahingoittumattomana.
Sodan jälkeen hän
muutti Saarijärven Mahlulle Rampsinmäkeen. Hän toimi siellä aseseppänä
ja sai lisätuloja metsästyksestä ja kalastuksesta. Rippikirjoissa
hänet on merkitty ammatiltaan liikemieheksi. Hänen
suureellisuutensa ja mielikuvituksensa tekivät pyssysepästä hänen
omien sanojensa mukaisesti arkkitähti-insinyörin,
korkeasti koulutetun deknillisen deknikon,
Pohjois-Euroopan kenraalin sekä
Euroopan kuningashuoneiden siitosisän.
Valokuvissakin Rutas-Matti esiintyi aina kenraalin hattu päässään.
Lupaus Jumalalle oli vuosien kuluessa hiljalleen jo unohtunut,
kunnes vuonna 1937 Rutas-Matti sai voimakkaan näkykokemuksen, jossa
tuliset kirjaimet piirtyivät tuvan seinälle ja hän kiireesti
kirjoitti ne ylös. Jumala käski Rutas-Mattia rakentamaan
kunniakseen patsaan. Hanke jäi muhimaan pitkäksi toviksi,
mutta lopulta vuonna 1950 Jumala kovaan ääneen vaati Rutas-Mattia
lunastamaan lupauksensa.
Keräyslipas |
Patsaan valmistuminen kesti noin kuusi vuotta. Se vei
suuren osan tekijänsä ajasta ja lähes kaikki hänen rahansa.
Metsästys- ja kalastustulojen lisäksi hän sai pientä valtion
eläkettä. Lisätulojen saamiseksi Rutas-Matti kiinnitti läheiseen
puuhun pienen keräyslippaan, joka oli merkittävä tulonlähde.
Mahlun Maapallopatsas oli jo
rakennusvaiheessa nähtävyys, ja valmista teosta sekä sen
erikoislaatuista tekijää tultiin katsomaan kauempaakin. Samalla
keräyslaatikkoon laitettiin markka tai pari. Isosisarelta
Lyytiltä saatu 45 000 markan perintö auttoi Rutas-Mattia
eteenpäin. Lisäksi Kekkosen kerrotaan antaneen huomattavan
rahalahjoituksen, 6000 markkaa patsasta varten.
Maapallopatsas ei
nimestään huolimatta ole pallon muotoinen, vaan nimi tulee
Rutas-Matin mukaan siitä, että siihen kuuluu kaikki merenpohjia
myöten, menneet ja vastatulevat ihmiset. Itse teokseen Rutas-Matti
muotoili Jeesuksen elämäkerran: lapsena äitinsä sylissä,
miehenä saarnaamassa sekä Vapahtajana ristillä. Patsaan
kääntöpuolelle Rutas-Matti kuvasi itsensä henkivaimonsa ja pienen
henkilapsen kanssa. Patsaan jalustaa kiertävät kuparilaatat, joihin
on kirjoitettu Rutas-Matin elämäkerta sekä Jumalan armoa, toivoa
ja rakkautta – niitä tulisia kirjoituksia, joita Jumala oli
Rutas-Matille näyttänyt. Kuparilaatat ravistuivat säiden armoilla,
ja Rutas-Matti uusi niitä muistinsa mukaan, jolloin jotkut aivan
alkuperäiseistä teksteistä ovat kadonneet.
Maapallopatsaan paljastustilaisuus oli tarkoitus
järjestää keväällä 1955, ja Englannin kuningatar Elisabet oli
kutsuttu kunniavieraaksi. Kutsuja lähetettiin myös YK:n päämajaan,
mutta paljastustilaisuutta ei koskaan järjestetty, sillä yksikään
kutsutuista ei vastannut kutsuihin. Rutas-Matti totesikin myöhemmin,
että Jumala oli vihkinyt patsaan samalla kun Rutas-Matti vihittiin
henkivaimoonsa, jolloin maallisen juhlan järjestäminen oli näiltä
osin turhaa.
Henkivaimo oli Rutas-Matille tärkeä, sillä vaikka hän
eli elämänsä poikamiehenä, oli naiskauneus lähellä hänen
sydäntään. Mahlulla muistetaan elävästi, kuinka Rutas-Matti oli
lähettänyt Englannin kuningattarelle kirjeitä jossa hän kosi
prinsessa Margaretia. Rutas-Matti oli niin varma kosinnan
onnistumisesta, että rakensi tontilleen tuvan johon ylhäinen vaimo
voisi asettua asumaan. Vaikka Rutas-Matin naisseikkailuista kerrotaan
monia tarinoita jäivät haaveet vaimon saannista vain haaveiksi.
Pieni tupa ja pyssysepän vaatimattomat tulot eivät houkuttaneet
puolisoehdokkaita, vaikka Rutas-Matti kehui olleensa naisten
ihastelun kohteena kävellessään kylillä uniformussaan.
Toiveet puolison saannista elivät yhtä pitkään kuin
Rutas-Mattikin. Rutas-Matti muutti vasta viimeisinä vuosinaan
asumaan vaimollensa rakentamaan alatupaan, 20 vuotta sen rakentamisen
jälkeen. Rutas-Matti oli omalaatuisuudestaan huolimatta pidetty
mies. Naapuriperhe oli syksyllä 1964 ihmetellyt, kun Rutas-Matti ei
ollutkaan tullut hakemaan maitoa kuten tavallisesti. Hänet
löydettiin huonovointisena tuvastaan, mutta hän kieltäytyi
lähtemästä sairaalaan ambulanssilla, joten hänet toimitettiin
hoidettavaksi pirssillä. Rutas-Matti kuoli Jyväskylän
Keskussairaalassa sydänkohtaukseen 6.10.1964. Hän oli tällöin
76-vuotias.
Maailman-Matti, Mahlun Matti, Maailmanrauhan Matti,
Kenraali Matti Rutanen. Näillä kaikilla nimillä tunnettu mies ei
ole turhaan nimiään ansainnut. Hän rakensi Maapallopatsaan
ihmiskunnan pelastumisen ja omatuntonsa tähden. Matti, joka rakensi
patsaan Jumalalle, on luonut samalla vaikuttavan muistomerkin myös
itselleen. Hänen haaveensa maailmanrauhasta ja ihmiskunnan
yhteenkuuluvuudesta yhden Jumalan varjeluksessa elää yhtä kauan
kuin hänen tarinansakin.
(Rutanen, P. ITE keskellä, kustantama Maahenki, 2010)
Sellainen oli siis Rutas-Matti. Olen laittanut graduni luettavaksi nettiin josta sen löysi rouva Kontio-Ollila Längelmäeltä. Sattumoisin oli käynyt niin että hänen edesmennyt puolisonsa Pekka Kontio oli saanut Rutas-Matilta lahjaksi yhden tämän valmistamista kuparitauluista joskus 1960-luvulla. Rouva Kontio-Ollila puolestaan otti muutama viikko sitten minuun yhteyttä ja kutsui minut Längelmäelle Perinnepitoihin jossa teemana oli tänä vuonna ITE-taide, ja teemaan liittyen hän halusi lahjoittaa minulle kyseisen kuparitaulun! Olin aivan äimänä, imarreltu ja innoissani. Gradua tehdessäni metsästin kadonnutta kuparitaulua mutta uskoin vakaasti sen kadonneen taivaan tuuliin, ja nyt se on minulla hallussani. Taulu on ehdottomasti kallein aarteeni ja ansaitsee kunniapaikan kotonani kunhan saan sen kehystettyä
Kuparitaulu ja sen perijätär |
Myös paikallinen lehdistö ilahtui yllätyksestä.
Linkkejä:
Mieletön tietopläjäys! Matti on ollut varsin persoona ja oman tiensä kulkija, hyvin mielenkiintoinen setähenkilö.
VastaaPoistaAivan uskomaton juttu, että tuo kateissa ollut kuparitaulu päätyi sinulle. Sehän on kuin jostain sadusta!
Tämä tapaus kyllä on elämäni tähtihetkiä! Vetää vieläkin sanattomaksi.
PoistaJännittävää! Ja taisin tuon lehtijutunkin nähdä. Osuikin sitten heti tutut kuvat silmiin. Oot tutuilla kulmilla pyörähtänyt :)
VastaaPoistaMaaseutumatkailu tunnetusti avartaa :)
Poista