keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Kahvipannu

Jotta totuus ei unohtuisi: Pienessäkin työssä voi olla tarpeettoman iso vaiva.


Kahvipannua varten punsseloin kuoppa-alasimella puoliympyrän. Rei'itin sen muutamasta tarpeellisesta kohdasta, juotin siihen pohjan ja kannen reunukset.



Muotoilin kaatonokan ohuesta kuparilevystä, viilasin ja mallasin paikalleen. Juotos onnistui muistaakseni neljännellä yrittämällä. Ison ja pienen kappaleen yhteenliittäminen on kyllä välillä saakelista.


Niittailin paikoilleen kaatokahvan, punsseloin ja viilasin kannen muotoonsa ja viimeistelin palaset yhteensopiviksi. 


Kahva liikkuu, kansi on irroitettava ja kyllä, tässä voi ihan aikuisten oikeasti keittää kahvia. Tarttis vaan tinata sisukset ensin. Mutta kuka toisi pullan?

Lisäys 29.3.2015:

Tein sit vielä toisenkin pannun. Kyllä se harjoitus tekee mestarin.

Pannun korkeus n. 1,5 cm eli aiempaa mallia kolmanneksen pienempi

15 kommenttia:

  1. Aivan upea pannu, kaunisti vanhan näköinen ja oikeasti toimivakin vielä.
    Miellummin mie sen minipullan leipoisin, paitti että mun tekemät pullat kohoaa aina järjettömän suuriksi.
    Selailin samalla kaikki ihanat pikkujuttusi, olet sie vaan melkoinen seppä.
    Itelläkin on vielä joskus edessä kahvipannun teko, kun tuohon 1:12 maailmaan haksahdin.
    Juotostaidottomana sekä vähemmin taidoin ja työkaluin, joudun kyllä oikomaan tekemisessä ja tinkimään toimivuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on vissisti jotain vikaa päässä kun näistä pitää saada toimivia. Nukkekotihommissa pitäisi yrittää pitää sen verran tolkkua, että ei alkaisi tehdä mahdottomuuksia. Nuket tuskin pahastuvat vaikka kahvipannu ei "toimi oikeasti"...

      Lisäksi fiksu ihminen käyttäisi juottamiseen ihan juotostinaa ja kolvia eikä hopeajuotteita ja kaasuliekkiä kuten itse tein.

      Poista
    2. Vikaa omassakin päässä, monenkin väkertämiseni suhteen.
      Tein esim. nukkekotia aloittaessa päätöksen, välttelen ostamasta mitään, teen itse. Yrittäen toteuttaa mahdollisimman oikeista materiaaleista, puiset puusta, metalliset metallista jne. No asukas on kyllä huovutettu.

      Poista
    3. Sama vika itselläni. Tosin sitä on lieventänyt vaatimuksiaan aika paljon, koska löytyy niin paljon taitavia tekijöitä jotka vaan osaavat esim. kirjontatyöt paljon paremmin. Vaihtokaupoilla, ostoksilla ja opettelemalla eteenpäin kohti täydellisyyttä!

      Poista
  2. Pitää ruveta leipomaan, kun kaffetkin kohta keittyy näin upealla pannulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noms! Odotan innolla 1 millilitran kahvipannun kanssa 2 gramman pullapitkoa!

      Poista
  3. Voi hemmetti kun on hieno. Mä_en_voi_hurahtaa_minimaailmoihin. En_voi. En.
    Ihan sairaan makee pannu. Mä olen suunnitellut hopeasta kahvipannua ja -mukia korviksiin, mutta en ole vielä saanut toteutettua. Aloittamista vaille valmiina siis. Korvikkeena on typerät, valmiina ostetut emalipannut. Niistä ei irtoo ees kansi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiri tiri, tule tänne miniatyyripuolelle, täällä on hauskaa! Ei tämä kokeneelle koruntekijälle ole enää vaikeaa ;)

      Poista
  4. Nostan hattua, tuo on taidokasta!

    VastaaPoista
  5. Molemmat pannut ovat niin mahtavat! Minä tykkään myös kamalasti näistä vaihekuvista, kun materiaali on vähän raaemmassa muodossa. Kyllä tuossa pääsisi jokunen ärräpää matkan varrella, vaan lopputulokset ovat jotain ihan hillitöntä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja kyllä siinä muutama ruma sana saattoi karata ilmoille :D

      Poista