Hopeamarkat, lukkolaite, teräsjousi neulaksi sekä hopeaspiraalia josta tulee ketjua. |
Tarpeet ovat tässä. Lukkolaitteen ostin valmiina koska halusin varmistua sen kestävyydestä. En ole kovinkaan montaa lukkoa vielä itse tehnyt joten tämä tuntui varmemmalta ratkaisulta. Vanhat hopeamarkat olivat juuri niitä samoja jotka olivat olleet isoisän kellonperinä, niissä näkyivät vielä juotosjäljetkin. Joku oli jossain vaiheessa repinyt kolikoihin juotetut lenkit irti, joten aloitin kolikoiden siistimisellä ihan viilan ja savipaperin kanssa ja juotin uudet lenkit vanhoihin kohtiin.
Minusta näissä kolikoissa on mahtavinta tuo takapuolen teksti. Markan rahassa lukee, notta "94.48 kappaletta naulasta selwää hopeata". Juuri näihin vanhoihin hopearahoihin perustuu sitkeästi elävä käsitys siitä, että rahan tuhoaminen on laitonta. Laitonta oli rahan arvon alentaminen esim. kolikkoa viilaamalla tahi leikkelemällä. Nykyraha on pääasiassa vain symbolista, ja mikään olemassaoleva laki ei kiellä viilailemasta viisisenttisiä mikäli se on omaa ja laillisin keinoin hankittua pääomaa.
Kokosin siis hopeamarkat ketjuksi, suuremmasta pienempään, ja valmiiseen neulakiinnikkeeseen toivottiin kaiverrusta. Tämä onnistui vanhanaikaisella kaiverruskoneella.
Kaiverruskone |
Tekstisablonit |
Kaiverrus käynnissä. Hopeakappale näkyy puristuksissa puulevyn päällä. |
Lopputuloksena perinteitä kunnioittava rintarossi moottoripyörämiehelle.
Ihan sikamagee!
VastaaPoistaTämä on kaikkein arvokkainta, kun jotain vanhaa pystyy kierrättämään näin, ja saa isoisän kellonperät uusiokäyttöön. Ja nimenomaan käyttöön, eikä vaan piironginlaatikkoon ihailtavaksi.
Kiva tietopläjäys tuo kaiverrushomma. Oonkin miettinyt, jotta kuinka varmakätisiä kaivertajat oikein ovatkaan.
Mä niin haluaisin tuollaisen kaiverruskoneen itsellenikin. Sellaisen voi löytää jonkun entisen kultasepän varastoista hyvällä tuurilla, mutta laite maksaa käytettynäkin useita satasia.
PoistaSiittähän tul vallan komia :) musta on kiva et nääkin tuodaan esiin koruina, mieluummin kun makuutetaan laatikon pohjalla.
VastaaPoistaOlen erittäin pitkälti samaa mieltä, vaikka tällaisen tosivanhan esineen käsittely hirvittääkin.
Poistaniin tekee :) kauhia jos sulattais tommoset, huih...
PoistaNo niinpä! Juotokset ei meinanneet ekaksi millään onnistua kun pelkäsin sulattavani markat. Uusia vanhoja rahoja ei ihan hevillä saa. Isointa rahaa virittelin varmaan neljä, viisi kertaa ennen kun uskalsin nostaa lämmöt riittäväksi juotosta varten. Loppupeleistä ei siinä ollut mistään muusta kyse kuin uskalluksesta, taitoa kyllä on.
PoistaHieno!
VastaaPoistaMusta on niin harmi, että kultasepillä on nykyään vain niitä koneita, joilla tulee hirvittävän rumaa tekstiä. Tuo vanha tyyli on paljon nätimpää.
Luulen, että jos kyselisi fonttivaihtoehtoja niin voisi löytyä muitakin kuin sitä rumaa tekstiä. Lienee riippuvainen kultasepästä. Tuohon kaivertimeen oli olemassa muistaakseni kolme erilaista fonttia.
PoistaUpeaa käsityötä ja uusiokäyttöä!!!
VastaaPoistaKiitos kaunis. Tämä oli suhteellisen helppo käsityö, kun palaet tarvitsi lähinnä vain liittää toisiinsa :)
PoistaTodella hieno.
VastaaPoistaKiitos. Toivottavasti tilaajakin on tyytyväinen.
Poista