tiistai 29. lokakuuta 2013

Solaris: Rakentaminen

Solaris -korun rakentaminen alkaa yksinkertaisesti sormustekniikoilla. Väännetään sisäkkäisiä renkaita ja juotetaan ne yhteen. Tein viisi sisäkkäistä rengasta, halkaisijaltaan muutaman millin toisiaan isompia.

Laskukaava sormuksen läpimitalle menee seuraavasti:

Haluttu kehän halkaisija + 1 x käytettävän materiaalin paksuus kerrotaan piillä. Eli jos haluan sisähalkaisijaltaan 18 mm kokoisen renkaan lasken 18 mm + materiaalin paksuus (tässä tapauksessa 0,8 mm hopealevy) eli 18,8 mm kerrottuna piillä, 3,14. Vastaus on ~59,03 mm. Tarvitsen 18 mm halkaisijaan levyn jonka pituus on noin 59,03 mm. Tietysti tähän tulee lisätä työstövaraa, sillä periaatteessa sormuksen taivutuksessa sisäreuna supistuu ja ulkoreuna laajenee. Erot viilataan kohdilleen siten, että koloa ei jää.

Solariksen renkaat
Lisäsin liikkumavaraa renkaiden väleihin varmistusmittaamalla pienemmän kehän ulkohalkaisijan aina ennen kuin aloitin suuremman kehän tekemistä lisäten ulkomittaan yhden millin liikkumavaraa. Paperilla näkyvät käyttämäni laskukaavat ja mitat.

Renkaat tasaisesti sisäkkäin
Rei'ityksen tulee olla äärettömän täsmällinen. Siinä käytin apuna työntömittaa ja harppia. Mittasin millilleen oikeat mitat renkaista ja piirsin niiden ääriviivat harpilla paperille siten, että kynän jälki juuri ja juuri erottuu renkaan ulkoreunan alta.

Mitta ja malli
 Piirsin ympyrän keskipisteen läpi menevän 90 asteen ristikon joka ilmaisi reikien kohdat renkaan ulkokehällä. Mallasin hopearenkaan kohdilleen harpilla piirtämäni ympyrän päälle ja sain merkattua reikien kohdat tasan oikeille kohdilleen. Poraaminen vaati vain kylmiä hermoja, mutta hyvä tuli.

Hento pyöräytys
Koska Solariksen kiinnitys tehtiin tapittamalla katsoin parhaaksi kovertaa T-malliselle tapille sopivat urat porausreikien kohdille. Otin 1 mm porausreikää suuremman poranterän ja pyöräytin sitä kevyesti käsipelillä jokaisen reiän kohdalla jolloin tapille syntyi pieni kolo johon se voisi huomaamattomasti asettua. Saman toistin renkaiden sisäpuolille.

Keksin pikaratkaisun tappien tekoa varten. Porasin paksuun kuparilevyyn 1mm poranterällä pienen reiän, johon sai juuri upotettua 2,5 mm pitkän hopealangan pätkän (tulevan tapin) siten, että sen toinen pää jäi esille.

Apuväline ja hopealangan pätkä

Pään lyttäys
Pienellä pallopäävasaralla naputellen hopealangan toinen pää muuttui T-muotoiseksi ja helpotti niittaushommaa huomattavan paljon. Niitin sai irti kuparilevystä kääntämällä levyn ympäri ja napauttamalla toista puolta hieman isommalla vasaralla.

Hieman vinoon vääntynyt tappi. Jäi koekappaleeksi
 Sitten se hermoja koetteleva osuus, missä Solaris koottiin rengas kerrallaan.

Ensimmäiset kohdillaan
Aloitin niittauksen pienimmästä renkaasta, sisältä ulospäin. Siinä sitten jatkettiin hommia varovasti kohdistaen, pudonneita tappeja lattioilta metsästäen ja vasaran alle litistyneitä sormia varoen kunnes viimein kaikki viisi rengasta olivat yhdessä koossa ja Solaris oli toimintavalmiina.

Ei muuta kuin kokeilemaan!

2 kommenttia:

  1. No voi v...autsi! Ehkä todellakin pitää kokeilla, sait yllytettyä. Heti ens vuonna kö on aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerro sitten kuinka kävi. Itsellä meinasi käpy palaa pariinkin otteeseen.

      Poista