Puutyökurssin aikana on ollut pientä luppoaikaa joka on hyödynnetty viimeistellen valmiita pronssiesineitä sekä valmistellen muinaisvalukurssia. Aseinani ovat olleet viilat, vesihiomapaperi, timanttilaikat ja oma dremeli.
Avovalua varten tehtiin kaivertamalla muotteja vuolukivestä. Katselin, kun luokkatoverit vuoleskelivat vanhoilla taltoilla ja puukoilla palikoitaan ja totesin että onhan tähän oltava jokin kikkakolmonen. Minulla alkoi olla jo kiire kun olin ollut kipeänä kotona jo parin päivän ajan ja toisten työt näyttivat jo valmiilta. Onnistuin saamaan toverit kiinni muutamassa hujauksessa kun iskin dremeliin timanttilaikan ja kaivertelin sillä nappiaihiot:
Vuolukivimalli avovaluun |
Sitten niitä valmiita:
Kulkunen ja sen isoveli |
Kampa. Ruma tuli. |
Lopuksi eläimellistä menoa. Olipa kerran Mynämäkeläinen lepakkoraukka joka oli päättänyt ruveta horrostamaan portaikossa. Toivottavasti eläinsuojeluhenkilö kävi noutamassa reppanan pois tuulensuojaan ennen kuin joku asiaankuulumaton henkilö käy sitä sörkkimässä. On meinaan vähän huono paikka talvihorrokselle.
"Myh" |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti