Kevät-kiniini

Kiniini (ei siis se lääke), tuo kerrassaan vekkuli kevätolento joka heräilee samoihin aikoihin kuin korusepän luovuuden puuskakin.

Mäntypuun jämäpaloja, miranolia ja silminä marmorikuulat. Kiitos, ei mulla muuta.

Morsiuskruunut ja tiarat - koska kaikilla on oikeus olla Prinsessa!

Koruseppä on tänä talvena rakkauden asialla: verstaalla valmistuu morsiuskruunuja hopeasta, pronssista sekä perintölusikoista.

Pääsin myös harrastamaan tuotekuvausta ystävieni kanssa. Koska Ihan Jokaisella on oikeus olla Prinsessa:

Kuva: Venla Kaasinen
Malli: Ville Koskivaara

Kuva: Venla Kaasinen
Malli: Ville Koskivaara

Kuva: Venla Kaasinen
Malli: Ville Koskivaara

Kuva: Venla Kaasinen
Malli: Lisa

Kuva: Venla Kaasinen
Malli: Lisa

Kuva: P. Rutanen/Kipene
Malli: Juha

Kuva: P. Rutanen/Kipene
Malli: Juha

Ötököitä, ötököitä

Verstaalla näyttäisi olevan pieni ötökkäinvaasio. Hopeinen skarabee -riipus. Hopeavalettu pohja, käsin taotut lukot helat ja raajat. Suurimpia korumallejani.

.

Oispa jo kesä

Meillä kimalaisetkin pörisee jo pitkin verstasta!

Kimalainen 235 €. Materiaaleina hopea, pronssi ja messinki.

Melko kookas riipus tuli tästä

Kesää kohti. Lämpimiä varpaita kaikille! 

Moottorisaha

Ostin joskus valmista hopeista "pallolankaa" enkä keksinyt sille mitään käyttöä kunnes...

PÄRRÄRRÄRR

Moottorisaha valmistui kuparista, messingistä ja hopeasta. Pallolangasta tuli luonnollisesti sahan ketju.

Asennetta, ystävät!

.

Korutaidetta: The Idiot Box

 Korutaidetta kuparilevystä ja langasta. Muotoiltu kokonaan käsin, ei valuja tai vahatöitä tässä.

"Aaaaaaaaaaaaaaa!!!!"

Idioottilaatikossa on aitoja idiootteja sisällä!

Jos joku haluaa niin tämän saa ostaa vaivaisella 250 eurolla.

Syyskauden avaus

Koruverstaalla syntyi tällä viikolla kynttilänjalkoja.

Mittakaava 1:12

Sit vielä parit avaimet nukkekodin sohvankoloihin hukattaviksi.

Enää kolme ja puoli kuukautta jouluun!

Onnea Juva 575 vuotta!

... ja kiitos.

Olen tehnyt syksyllä alihankintatöitä korupaja Vaskikäärmeelle. Meitä on työllistänyt koko syksyn ajan suuri korutilaus Juvan kunnalle ja seurakunnalle.

Juvan Ristit pronssisena sekä hopeisena

Koru on Vaskikäärmeen käsialaa ja perustuu Juvan Partalasta löydettyyn muinaislöytöön. Tarkempi kuva korulöydöstä löytyy mm. Partalan kartanon päiväkirjasta. Muinaisharrastajana oli suuri kunnia päästä tekemään replikaa näin ainutlaatuisesta löydöstä. Onnittelemme Juvaa sekä kiitämme tästä mahtavasta mahdollisuudesta kotimaisen historian henkiinherättäjinä.

Korua myy Juvan kunta.

Hopeavarpu

Mustikanvarpu katajamättäällä. Lahja henkilölle, joka ei käytä koruja mutta arvostaa korutaidetta.

Mun verstaallani kasvaa mustikkametsä!

Harakanvarvastin

Joskus tulee niin omituinen ajatus että se on pakko toteuttaa. Nyt tuli tällainen:

Harakanvarvastin, hopeaa ja koivua.

Mikä ihme siis? No tällä voi harakoittaa esim. pikkuleivät tai jouluiset lanttuloorat (Siis ei harakoida vaan harakoittaa). Kas näin:

Teps teps

Töps töps

Ja sitten loorat uuniin. Lopputuloksena perinteikäs ja lysti koristelu joulupöytään.

Hyvää oli

Pronssinen peukalonsuoja

No mikä tämä nyt sitten on?

Sehän on peukalosuoja! Sain duunipaikan Naantalista Korupaja Vaskikäärmeestä koruntekijänä, ja havaitsin että jatkuva metallintyöstö ottaa yllättävän koville noin niinkuin kynsien ja sormien osalta, semminkin kun viila tai saha saattaa välillä lipsahtaa kohteesta inan vasemmalle/oikealle. No mitenkä tämä ongelma ratkaistaan noin niinkuin luovan ihmisen näkökulmasta? Tehdään asiaankuuluva panssari.

Ennen

Jälkeen

Huomatkaa Ennen-kuvassa näkyvä kipeästi hankaantunut peukalonsyrjä sekä kovia kokenut lyhyeksi viilaantunut kynsi. Jälkeen-kuvassa koko ongelma-alue on suojassa vahinkoviilloilta sekä kulumiselta. Lisäksi peukalosuojaan ergonomisesti suunnittelemani kynsi toimii erinomaisena apuvälineenä jos tarvitsee rapsutella korun pinnasta epäpuhtauksia tai sitten sillä voi vaikka kaivaa korvaansa (en suosittele). Kynnestä on myös hyötyä esim. Ässäarpoja rapsuttaessa tai sitkeän jugurttipurkin kannen irroittelussa. Pienenä miinuksena mainittakoon pronssin värjäävä ominaisuus, työpäivän päätteeksi peukalonpää alkaa usein vihertää.

Onneksi tämä viherpeukalo pitää puutarhanhoidosta ja katselee jo ensi kesän siemenluetteloita kuola valuen... Siihen asti kuitenkin koruhommia!

Ihan pikkasen työkaluja

Tuli yllättävä tarve ruuvimeisselille, sitten se piti tehdä.

Ekaksi sorvasin kahvan. Koska minulla ei ole oikeaa sorvia piti vähän viritellä Dremeliä.

Sorvasin röyhkeästi vain viilaa käyttäen

Tuli aika hyvä.  Sahasin ruuvarin pään oikean mittaiseksi ja siirryin pystyporakoneelle rei'ittämään siihen sopivan kolon terää varten

Sit piti ruveta miettimään että talttapäinen vai ristipäinen terä. Pohdinta päättyi ristipäiseen. Miten tylsää tämä elämä olisikaan jos ei olisi yhtään haasteita.  Materiaaliksi valikoitui 0,8 mm hopealanka, koska sitä minulla sattui juuri olemaan. 

Suuntaa-antavat hahlot

Sahasin langan päähän pienen ristin suuntaa antamaan, ja käytin terän tekemiseen hienointa viilaani. Täytyy myöntää, että meinasi näkökyky loppua kesken. Tarkkaa, tarkkaa!

Lopuksi yhdistin hopeaterän sorvattuun kädensijaan. Huh! Mittaa tällä lelulla on kokonaiset 1,8 cm. Hopealeimaa en lähtenyt tähän iskemään sattuneesta syystä.

Ruuvari kaikessa komeudessaan.

Ja kun oli ruuvari tehty niin sittenhän piti tehdä koko työkalusetti. Skaala on 1:18.

Saha, sorkkarauta, vasara, risti- ja talttapääruuvimeisselit, taltta sekä kulmamitta.

Ja löytyyhän tuolta varastoista vähän isompaankin mittakaavaan tehty työkalusetti "ammattimiehelle". Mittakaavassa 1:12

Settiin kuuluu pieni alkupääomakin ;)

 Terveisin työkalumaakari Rutanen