Hauskaa joulua!

Meillä nukkekoditkin saavat koristeet joulunpyhiksi. Tässä sinkkumiehen talossa vietetään rauhallista juhlaa, pukin nuttu odottaa jo joulukeikkoja tuolin selällä. Olutta nautitaan toki vasta joulusaunan jälkeen takkatulen ääressä kuivatellen.

Omaakin taloa on laiteltu pikkuhiljaa. Nyt alkaa tuntua jo joululta. Tosin joulukin voi olla hieman erinäköinen folkloristi/muinaisteknikon silmin. Tämän pihan joulukoristeet kertovat eläimen muuntaumisesta ihmiseksi ja päinvastoin. Puhdas vahinko, tosin. Satun vain pitämään sarvipäisistä eläimistä ja olennoista.

Pihaan tulijaa tervehtii Loikkaava Peura

Seuraavana esiin tulee Joulun Henki

Joulun Henki vartioi pihatulta

Ovella vieraita odottaa Tuohipukki. 

Näistä pelotteista selvittyään on tervetullut taloon. Tuvassa tunnelma on lämmin ja tuoksuu pullalta sekä joulukuuselta, ihmiset ovat iloisia ja kaikilla on hyvä mieli.

Lämpimiä varpaita kaikille!

Pieni leikkuulauta katajasta.

Olen puutarhuroinut kesällä ahkerasti. Valitettavasti aina ei mene niinkuin Strömsössä, kuten alla olevasta kuvasta näkee.

"Kasvata itse oma ruokasi. Ole ekologinen ja tiedostava!" Just joo.

Siemenestä kasvatetut jättikeltasipulini olivat lievästi sanoen pettymys. Mutta onneksi tähänkin löytyy ratkaisu: nukketalon asukkaat tarvitsevat myös evästä talven varalle. Ja pienet sipulit tarvitsevat tietysti myös pienen leikkuulaudan. Rakennetaanpa sellainen:

1.) Ota pusikko josta on hyvä valita oksa tai pari. Otin pari katajan oksaa ja yhden omenapuun oksan.

2.) Hio muutama oksansyrjä tasaiseksi ja liimaa tasaiset pinnat toisiinsa. Toista tarvittavan monta kertaa jotta saat aikaan tasaisen liimapuulevyn. Hio levyn kaikki sivut tasaisiksi.

Liimapuulevy

3.) Sahaa liimapuulevy pitkittäissuunnassa noin 3 mm paksuihin pätkiin ja liimaa ne toisiinsa sillai jännästi että puun syykuvio muodostaa rinkuloita valmiille leikkuulaudan pinnalle. Erikeeperi tai joku muu puuliima käy ihan hyvin. Saa pursuta, se lähtee kyllä pois hioessa.

Leikataan ja liimataan!

.

EN SAHANNU TARPEEKS TASASESTI!

4.) Kun palaset ei kuitenkaan ole tasapaksuisia ja hiomista tulee olemaan edessä voi urakkaa helpottaa sähkölaitteilla, kuten nauhahiomakoneella. Tarpeettoman iso työkalu on aina lysti. Koettakaapa itse vaan saada tasoitettua noin 2 mm paksua kappaletta tuollaista liikkuvaa nauhaa vasten. Manikyyrin saa kaupan päälle jos on vähääkään varomaton. En ollut varomaton, olin taitava.

Ainakin tehot riittää!

 5.) Kun sormista loppuu pito on parempi siirtyä käsityökaluihin. Melkein tasaiset leikkuulaudat kannattaa viimeistellä viiloilla ja hiekkapapereilla mahdollisimman tasaisiksi.

Vastahiotut. Vielä on viilausta edessä.

 6.) Kun on viilannut ja hinkuttanut tarpeekseen voi todeta leikkuulaudan valmiiksi. Lopuksi käsittely valikoiduilla pintakäsittelyaineilla. Elintarvikekäyttöön tulevan laudan käsittelyyn suosittelen oliiviöljyä.

Katajaista

7.) Poseeraa internetissä. Vastaanota ihailua.

Pihasuunnitelmia ensi kesäksi

Vihreää peukaloa on kutittanut jo jokusen viikon ajan. Yläkerran valoisan ikkunan alla on varsinainen taimikasvattamo.

Mikäli joku näistä kasviraukoista sattuisi selviämään hoidosta huolimatta, niin toivon tälle kesälle kaunista kukkaloistoa toukokuulta syyskuun lopulle saakka. Yritystä ainakin on, kyhäsin jopa alustavan istutussuunnitelmankin!

Sisääntulon kohdille olen istutellut vähän sitä sun tätä. Haaveena olisi että seinän viereen nousisi mm. komea kärhököynnös tuomaan väriä kadun suuntaan. Tienpieleen sitten kaikkea helppohoitoista ja itsekylväytyvää. Ja luumupuu.

Pihan puolelle pitäisi lapioida parikin kukkapenkkiä että saisi vähän eloa tuohon laakeeseen aakeeseen.  Pioninjuurakot kaivoin maahan jo viime syksynä joten pääsevät heti kasvun alkuun kun kerkiävät. Pihakeinu olisi myös kiva.

Takapihan puolella ei kasva tätä nykyä muuta kuin sammalta. Siihen pyritään saamaan vähän muutosta mm. kasvimaan ja parin kukkaistutuksen muodossa. Ruusupapu on kuulemma hyvä koristekasvi, joten sitä tulee tänä vuonna reippaasti. Unikkoa ja kaikenlaisia kellokasveja pihassa tuntuu kasvavan ihan itsekseenkin joten otetaan ne hyötykäyttöön istutusryhmissä. Suotta tapella vastaan jos luonto niitä kerran tarjoilee!

"Kyl kevät on sit ihanaa aikaa", miettii myös Tama-kissa

Talon frouva

Mikä on, kun ei blogi päivity? Mitä tekee käsityöläinen? No käsityöläinen rakentaa omaa talvipesää pitkin syyskesää ja nauttii viimeisistä kauniista syyskeleistä.

Juhannuspioni

Ts. talo, piha ja puutarhanhoito ovat vaatineet viime kuukausina liki kaiken huomioni. Annoin pihan kasvaa villinä ja vapaana ihan vaan jotta näkisin mitä kaikkea sinne on edellisten asukkaiden aikana istutettu. Yllätyin monta kertaa iloisesti:

Kesän kukkaloistoa kauneimmillaan

 Kasvintunnistuksen lisäksi olen nauttinut oman pihan tuottamasta sadosta.

Oma pumpkin

Kurpitsat kasvatin hellyydellä viime vuonna lahjaksi saamani kurpitsan siemenistä. Elopainoa saaliilla oli 3,2 kiloa. Ensi vuonna pyritään ainakin viisikiloiseen.

Vanha, läpeensä laho omenapuu jaksoi kaikesta resuisuudestaan huolimatta tuottaa mielettömän runsaan sadon. Arvioitiin kaveriporukalla että lajike voisi olla Åkerö. Puun istutusaikakausi ja maku täsmäisivät. Hyvää talousomenaa josta tulee erinomaista hilloa.

Pihasta sai ämpäritolkulla herkkuja. Pihlajanmarjat keitin omppujen kanssa sekä mehuksi että hilloiksi. Kurpitsakorissa ovat myös vielä hieman raa'at tomaatit jotka sittemmin ovat kypsyneet sisätiloissa mehukkaiksi. Kyllä oman maan tomaateissa on vaan erilainen maku kuin kaupallisesti kasvatetuissa. Onneksi en laske kilohintaa näille, sillä kaikkien vesimaksujen, lannotteiden ja multakuormien jälkeen tulisi persnettoa varmaan satasen per tomaatti.

Syksyn satoa. Tänä vuonna tuli hillottua ja säilöttyä paljon

Tällä haavaa meillä on kaksi pakastinta aivan piukassa omena- ja kurpitsatuotteita. Kyl nyt kelpaa.

Suppilovahverot kuivamassa

Tänä syksynä pääsin opiskelemaan myös suomalaisia sieniä ensimmäistä kertaa käytännössä kun ystävä vei minut yllättäen sieniretkelle. Saaliina oli ämpärillinen suppilovahveroita, pari myöhäistä tattia sekä herkullisia vaaleaorakkaita. Vahverot kuivasin takan päällä yön yli.

Sitten on näitä puutarhanperustushommia mitkä on kuulemma hyvä tehdä jo syksyllä että maaperä ehtii tasoittua kevään istutuskauteen mennessä. Allekirjoittanut teki työtä käskettyä ja rullasi pihan rumistuksena olleet jäätävän kokoiset kivet ensi kesän kukkapenkkiä reunustamaan. Pari pienempää murikkaa nousivat kätevästi nokkakärryillä, mutta kolmannen järkäleen kanssa piti olla jo luova.

Jaksaa jaksaa!

Kampesin kiven ylös montustaan vipuvoimalla ja vierittelin sitä pihan poikki välillä rautakangella ja välillä jaloilla potkien. Ammattivinkkinä sanottakoon että tätä hommaa ei sitten pidä tehdä ilman kärkivahvistettuja turvakenkiä jos haluaa pitää varpaansa ehjinä (minulla sellaiset olikin).

Kokovartalotreeni

Lepotauot ovat tärkeitä treenatessakin

Valmis.

Ensi kesänä tässä penkissä kasvaa jotain eeppistä. Puutarhayö jatkuu vielä haravahommilla ja kompostin tyhjentämisellä, pihalta löytyi nimittäin 30 vuotta vanha komposti mistä löytyy kaikkea aina tupakantumpeista kengänpohjiin ja hygieniavälineisiin. Jopa entisen omistajan koiravainaa on tullut pihahommissa vastaan.

Ja omasta tuvasta löytyy kaikenlaista pikkupuuhaa vielä pitkälle syksyyn. Melko kaukana on se haavekuva siitä hehkeästä kodinhengettärestä jollaiseksi olin aina halunnut

Kuva melkein liittyy

Kenttäsauna

Kun saunaremppa näyttää kesähelteiden alkaessa hieman keskeneräiseltä...

...ja kaverit pitäisi saada saunotettua niin ratkaisu löytyy kenttäsaunasta!

Itsehän olen naperona rakentanut isän kanssa (tai olen ennemminkin ollut isän tiellä) telttasaunan mökille käyttäen hyväksi vanhaa metallisen pihakeinun runkoa. Siihen rakennettiin tiiliskivistä, grilliritilästä ja kiuaskivistä kertalämmitteinen kiuas savusauna-tyylisesti. Vasta tulen sammuttua kehikko peitettiin pressulla, ja kenttäsauna oli valmis!

Pikaisen kenttäsaunan rakentamiseksi aloitetaan sillä, että katsotaan mitä nurkista sattuu löytymään, ja sitten aletaan vaan kasaamaan. Telttasaunan periaate on onneksi aika yksinkertainen, siihen löytyy useita ohjeita mm. partiolaisten wikipediasta. Näitä noudattaen on hyvä aloitella.

Meiltä löytyi nurkista mm. vanhat parvekeritilät jotka joskus hankittiin kerrostalokämppään kissa-aitaukseksi.

Isäntä asentaa kissa-aitaa entiselle partsille

Lisäksi edelliseltä asukkaalta oli jäänyt navetan ylisille satunnainen valikoima pattinkia. Vanhan saunan purkutöistä löytyi puolestaan jokseenkin toimintakuntoinen kiuas + kivet, ja jostain tallin peränurkasta bongasimme vielä hormiin jatkopalankin.

Kiuas tuotiin paikalle nokkakärryillä.

Takakulma rakennettiin parveke-elementeistä, kiukaan ympärille jätettiin varmuuden vuoksi reilu ilmatila, joskin jälkeenpäin voi todeta että alle puoli metriäkin olisi riittänyt.

Lauteet.

Takaseinän runko tuettiin alaosastaan kiinnittämällä se pitkillä ruuveilla vanhaan eurolavaan. Lava toimi myös näppärästi lauteiden alusena ja lauteiksi puolestaan kelpasi erinomaisesti vanha pihapenkki. 

Hormi ja sen kiinnitys. Vau!

Kiukaan päälle ei uskallettu vetää muovista pressua, koska haluttiin saunoa pitkään ja pelättiin vähäsen pressun sulamista. Avuksi otettiin vesivaneria johon sahattiin horminreikä. Piippu tuettiin vielä ilmavasti parilla ruuvilla ja kanaverkolla. Ihan turvallinen viritys, vaikka näyttää tosi hurjalta.

Pesutilat

Virittelin häveliäisyyssyistä pihalle tällaisen pukeutumis- ja peseytymispaikan vanhoista lakanoista ja vilteistä. Aivan taustalla näkyy käytössä oleva vanha saunan pata missä lämmitettiin pesuvedet. Viereisessä grillikatoksessa taas jatkettiin illanviettoa pitkään vaaleaan kevätyöhön saakka (Tervetuloa slummisaunaan!). Paloturvallisuushenkilöt, huom! Vasemmalla kuvassa näkyy sekä jauhesammutin että paineistettu vesiletku.

Löylyä!

Telttasaunan löylyt ovat yllättävän miedot ja kosteat. Ilmanvaihto on huippuluokkaa, ja ainoa mitä oikeastaan kannattaisi korjata on lauteiden korkeus, sillä nyt tahtovat kintut vähäsen palella ilmavirran takia.

Saunamestarit testaavat vedenpainetta

Aikaa projektiin käytettiin n. 4 tuntia virkistystaukoineen, saunomaan päästiin jo iltapäivällä. Kaikki materiaalit löytyivät talosta valmiina, joten hinnaksi tälle pikasaunalle tuli lähinnä parin saunaoluen ja makkarapaketin verran.

Ruma, mutta oma!

Kasvimaalta ja pitkin pihamaita

Pahoittelen pitkäksi venynyttä blogitaukoa. Puutarhan kevätkylvöt ja kompostin kääntäminen vievät paljon aikaa ja voimia. Lisäksi kesätyöpaikka vaatii oman osansa ajastani, joten verstaalle ehdin näillä näkymin aikaisintaan syyskuussa. Tässä kuitenkin lohdutukseksi kasa pihaltamme esiin nousseita kasveja.

Isomaksaruoho (Sedum telephium), eli kallioperuna. Herkkupala.

Kielo (Convallaria majalis) ja epäilty kurjenmiekka (Iris pseudacorus).

Lehtosinivuokko (Hepatica nobilis)

Idänsinililja (Scilla siberica)

T-Ford 1926

Maahumala (Glechoma hederacea)

Humala (Humulus lupulus)

Kevätesikko (Primula veris)

Ruotsinpitkäpalko (Arabidopsis suecica)

Kattomehitähti (Sempervivum tectorum)  ja valkomaksaruoho (Sedum album)

Kartiohuhtasieni (Morchella elata syn. M. conica)

Ja ettei kävisi aika liian pitkäksi niinä harvoina hiljaisina iltahetkinä... Uutta nukkekotia rakennetaan takapihalla ja olohuoneen lattialla aina säiden salliessa. Se sisustetaan pelkillä artesaanin tekemillä jalometalliesineillä (tai ainakin toivoa sopii)!