tiistai 19. kesäkuuta 2012

Muinaisaikaan!

Vietin viime viikonlopun Euran maisemissa, Pyhäjärven rannalla Härkänummen viikinkikylässä keitellen saippuaa ja kannelta soitellen.

Euran Muinaisaikaan -tapahtuma on todella leppoisa koko perheen viikonlopputapahtuma jossa voi tutustua viikinkiaikaiseen Härkänummen kylään. Vanhat hirsituvat, aitat ja pajat tekevät miljööstä upean kokonaisuuden jota matkustelevien käsityöläisten teltat täydentävät mitä parhaimmalla tavalla. Viikonloppuna kylässä kävi reilusti kolmatta sataa vierasta. Käsityöläisiä ja viikinkejä puolestaan oli arviolta viisikymmentä henkeä, vauvoista vaareihin. Kuvat puhukoot puolestaan:

Kylän mahtava keskuskuusi

Kasvivärjätyt langat orrella
Huntuneuloja maistelemassa pieni hämähäkkinen
Neidonvaajoja kaupan!
Pienten myyntipuuhien ohella kokeilin saippuankeittoa avotulella. Talvisista saippuatesteistä jäi yli pari litraa koivuntuhkalipeää ja pakastimessa oli valmista possunläskiä eli kaikki tarvittava! Nappasin kamat mukaan, lainasin järjestäjiltä pientä rautapataa ja pistin lipeät porisemaan.

Saippuakeiton tarvikkeet, suolaa ja läskiä
Lipeä teki kiehuessaan ruusukuvion
Lipeään lisättiin läskiä
Keittelin lipeää kasaan parin tunnin ajan niin että sitä oli arviolta vähän päälle litra. Lisäsin pari kupillista läskiä keitokseen, ehkä noin 700 grammaa vähän arvioiden, ja keittelin vielä pari tuntia kunnes saippua alkoi hyytyä kauhaan. Annoin seoksen jäähtyä vartin ja kaadoin sen leivinpaperilla vuorattuun muottiin hyytymään. Siinä välissä sai vahtia niitä pihalla leikkiviä oskarinkokoisia etteivät sörkkäisi sormeaan lipeäseokseen. Eipähän tuo itse tehty lipeä ole aivan niin syövyttävää kuin teollinen lipeä, mutta tuskin kovin terveellistäkään.

Possunläskiä jäi reilusti yli ja kiertelin sitä kauppaamassa viikingeille. Kumma kyllä kukaan ei halunnut sivellä läskiä leipänsä päälle. Ihmeen kranttua väkeä!

Suloinen myrkynkeittäjä työssään

Välillä piti evästää. Sunnuntaina paikalla oli Lehtosen Päivi Perinnepata -pitopalvelusta myymässä erinomaista hirvimakkaraa. Kyllä voin suositella, Päivi käyttää villiyrttejä ja suomalaisia ainesosia aivan uskomattoman luovilla tavoilla!

Makkaraa ja juureksia hillolla. Astiana kaalinlehti

Seuraavana päivänä leikkasin saippuan lohkoiksi ja jätin ne kuivamaan. Alla olevassa kuvassa näkyy saippuan kerrostuminen. Vaalea, päällimmäinen kerros on perinteisesti ollut sitä "parempaa saippuaa" kasvojen pesuun. Ruskeampi saippua taas on käytetty pyykkien ja muiden kotitaloustarpeiden pesuun. Totuus selvinnee sitten kunhan saippua on saanut kypsyä aikansa uunin päällä lämpöisessä.Saippuan toffeemainen väri johtui tällä kertaa rautapadasta irronneesta väristä, ei läskin laadusta.

Valmista saippuaa kuivausta vailla
Markkinat loppuivat sunnuntaina sopivasti pienen sadekuuron saattelemana. Oli aika pakata kaikki tarvikkeet sadesuojaan ja palata takaisin nykyaikaan. Ensi vuonna taas tavataan! 

Sade saapuu kylään


2 kommenttia:

  1. Mä oisin kiinnostunut saippuapalasta, kun ovat kuivuneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä saa tulla hakemaan. Edellinenkin erä on vielä käyttämättä.

      Poista