Metallityön perusteet: alipainevalu sekä vahamallien teko

Meillä on meneillään metallityökurssi, ja olemme siirtyneet rautakaudesta (taonnasta) pronssikaudelle (valuhommiin). Teemme kaikenlaisia pronssijuttuja tässä pitkin syyslukukautta. Ohjelmassa on ollut alipainevalua, mutta tulevina viikkoina kokeilemme muun muassa vielä avovalua, hiekkavalua ja muinaisvalua. Enimmäkseen käytämme ns. kadonneen vahan menetelmää, jonka perusidea on seuraavanlainen:

Luodaan mahdollisimman tarkka ja viimeistelty vahamalli koru-, mehiläis- tai juustonkuorivahasta. Malli kiinnitetään vahatapeilla ns. valukuuseen (joista tulee myöhemmin valukanava) ja valukuusi vahoineen valetaan kipsimuottiin. Muotista sulatetaan vahat pois ja tilalle valetaan sulaa pronssia.

Valmis valukuusi. Erilaisia vahoja ja pari muovilelua!

Alipainevalussa sekä kipsin valu muottien ympärille sekä pronssin valaminen kipsimuottiin tehdään alipainekoneessa mikä varmistaa tarkemman lopputuloksen.

Vahamalli koivun/vaahteran oksasta:

1) Otetaan miellyttävä muoto, tässä tapauksessa koivun oksa. Otetaan ihan tavallista muovailuvahaa ja kaulitaan oksan muoto siihen

2) Valetaan sulaa mehiläisvahaa (vesihauteesta) suoraan muottiin

3) Irroitellaan varovasti ja putsataan muovailuvaha ja ylimääräiset reunat pois. Taiteillaan muotoonsa ja kiinnitetään valukuuseen.

4) Valetaan, irroitetaan, putsataan, hiotaan, patinoidaan ja kiilloitetaan

5)  Ollaan tosi ylpeitä tosi hienoista koruista!

Nämä kelpaavat vaikka Linnan juhliin!

Luulen, että pidän tästä pronssivaluhommasta. Tähän voisi vaikka erikoistua toisena opiskeluvuonna.